Rotutietoja

Meillä Novameeran kissalassa pidetään erilaisuutta rikkautena ja halutaan antaa kaikkien kissojen kasvaa omanlaisikseen persoonikseen. Haluamme kuitenkin kissarotujen pysyvän jatkossakin erilaisina ja rodulleen ominaisilla tavoilla omaleimaisina. Siksi meille on tärkeää valita tulevien pentujen vanhemmat huolella, ja pyrkiä viemään eteenpäin rotumääritelmien mukaisia ja terveitä perintötekijöitä. 


 Abessinialaiset

Abessinialaiskissan esivanhemmat elivät todennäköisesti jo tuhansia vuosia sitten Niilin laaksossa. Abessinialainen on edelleen piirteiltänsä samanlainen kuin muinaisten egyptiläisten palvomat kissat.

1860-luvun loppupuolella Abessinian sodasta palanneet englantilaiset sotilaat toivat näitä kissoja mukanaan kotimaahansa. Rotu hyväksyttiin GCCF:ssä Englannissa vuonna 1882. Sieltä abessinialaisrotu levisi hitaasti muualle Eurooppaan sekä Amerikkaan ja Australiaan. Suomeen ensimmäiset abessinialaiskissat tuotiin 1961. 

Abessinialainen on keskikokoinen kissa, jonka vartalo on elegantti, notkea ja jäntevä ilman vähäisintäkään rotevuutta. Olemuksessa on pyritty säilyttämään luonnollisen tasapainoinen kissamaisuus ja välttämään monille roduille ominaisia ylikorostettuja piirteitä. Abessinialaisen pää on muodoltaan pehmeän kiilamainen, suurehkot ja mielellään tupsupäiset korvat antavat kissalle valppaan ulkonäön. Silmät ovat mantelinmuotoiset, "meikatut", ilmeikkäät ja loistavan väriset, sallitun värin vaihdellessa vihreästä pähkinänruskeaan ja meripihkanväriseen.

Rodun erikoistuntomerkki on lyhyt, vartalonmyötäinen ja hienolaatuinen ticking-turkki, jossa jokainen selkäpuolen karva on 2-3 kertaan mustan tai tummanruskean poikkijuovittama pohjavärin ollessa riistanvärisellä abylla punaoranssi. Hännäpää, polkuanturat, "saappaat" ja korvatupsut ovat tickingin väriä eli riistanvärisellä mustat. Abessinialaisen alkuperäinen väri on riistanvärinen ja muita hyväksyttyjä värimuunnoksia ovat punainen, sininen ja beige-fawn sekä näiden hopeamuunnokset. Abyn turkki on hyvin helppohoitoinen ja yleensä kissa huolehtii itse sen hoidosta.

Luonteeltaan abessinialaiskissa on eloisa, leikkisä, kekseliäs, villi, salaperäinen ja arvokas. Mielialastaan riippuen se saattaa istua mietteliään luokse-pääsemättömänä tarkkaillen ympäristöään jostain korkealta tai leikkiä mielikuvituksekkaita leikkejä. Se on utelias ja oppivainen osallistuen kaikkiin kodin puuhiin. Abessinialaisen ääni on pehmeä ja miellyttävä kuten sen koko olemus. Aby on rakastettava, lempeä ja omistajaansa rajattomasti kiintyvä kissa, joka osoittaa rakkautensa monin viehättävin tavoin.

mukaillen / https://www.abys.fi/rodut.html

 


Venäjänsiniset

Venäjänsininen kissa kuuluu niin sanottujen alkuperäisrotujen pieneen joukkoon. Itäisistä maista Venäjälle levinneen sinisen kissan uskotaan saapuneen Arkangelista Englantiin merimiesten matkassa jo 1800-luvun alussa. Rotumääritys on tehty Englannissa 1900-luvun alkupuolella, mutta jo sitä ennen näitä kissoja on esitelty Kristallipalatsin näyttelyssä 1800-luvun lopulla. 

Pohjoismaissa kasvatus alkoi Tanskassa 1940 luvulla, josta rotu levisi Suomeen Ruotsin kautta. Ensimmäiset pentueet rekisteröitiin Suomessa 1960-luvulla, mutta varsinainen kasvatus alkoi 1980-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä rodun suosio kasvoi merkittävästi. Nykyisin venäjänsinisiä syntyy noin 100 pentua vuosittain.

Venäjänsiniset ovat vilkkaita ja seurallisia vielä iäkkäinäkin. Ne eivät kuitenkaan sähellä kaikessa mukana, vaan keksivät mielikuvituksellisia leikkejä yksin tai ottavat vartiopaikassaan ansaitun lepohetken. Venäjänsinisen vaistot ovat terävät ja kissa metsästää lelujaan ja saa hyvän painihetken vaikka villasukan kanssa. Oppivaisille ja älykkäälle venäjänsinisille pienet haasteet, kuten ovien avaaminen, ei yleensä tuota vaikeuksia. Kissojen mielipuuhaa ovat myös nouto- ja piiloleikit. Venäjänsiniset pitävät korkeista paikoista ja niillä on erinomainen ponnistuskyky. Ylhäältä on turvallista ja helppoa seurata kodin tapahtumia. Rodunomaisesta nopeudestaan ja eloisuudestaan huolimatta, venäjänsiniset ovat erittäin taidokkaita liikkeissään ja pääsääntöisesti ne osaavat välttää esineiden pudottelua ahtaissakin paikoissa.

Luonteeltaan venäjänsininen on valpas, älykäs, sosiaalinen ja omanarvontuntoinen, erittäin kissamainen kissa. Venäjänsininen haluaa olla läsnä, vaatimatta kuitenkaan jatkuvaa huomiota. Se on koko ajan tietoinen siitä, mitä teet kulloinkin tai mitä kotona tapahtuu - valppaat vihreät silmät seuraavat joka askeltasi.

Venäjänsininen sopii yhtä hyvin lasten, koirien kuin rauhallisen ihmisenkin ystäväksi. Lajikumppanit ovat mieleisiä kavereita - yhdessä juostaan ja painitaan innolla. Leikkituokioiden jälkeen venäjänsininen usein vaalii omaa rauhaisaa tilaansa, johon se vetäytyy lepäilemään.

Omistajalleen venäjänsininen on ehdottoman uskollinen. Se tietää aina, kenen kissa se on. Venäjänsininen osoittaa kiintymyksensä, kissojen tapaan, tulemalla kainaloon tai syliin ja olkapäällä puskien ja kehräten. Vieraisiin venäjänsininen saattaa suhtautua varauksella periaatteella 'parempi katsoa kuin katua'. Tämän ylpeähkön ja oman arvonsa tuntevan kissan ystävyys on ansaittava.

Venäjänsininen on ulkonäöltään esteettinen, tasapainoinen kissa. Siinä näkyvät hyvin lihasten liikkeet ja kissan taiturimainen notkeus. Venäjänsinisen vartalo on pitkä ja hoikahko. Pitkät jalat ja kärkeä kohti kapeneva häntä täydentävät eleganttia vaikutelmaa. Kissamaailman kauneimpiin kuuluvien silmien tulee olla suuret, vihreät ja ilmeikkäät. Kiilamaisen, kaunismuotoisen pään kruunaavat suuret, avoimet korvat. Venäjänsinisen lyhyt turkki on helppohoitoinen. Silkinpehmeä turkki on kaksinkertainen, jolloin aluskarvat ovat yhtä pitkät kuin päällyskarvat. Hopeahohtoisen turkin tulisi olla väriltään keskisininen. Hopeanhohteen turkille antaa niin sanottu tipping eli päällyskarvojen vaaleat kärjet. Venäjänsininen on keskikokoinen kissarotu. Urokset painavat keskimäärin 4-5 kg ja naaraat 2,5-4 kg.

Kansainvälisten keskusjärjestöjen ulkomuotostandardit poikkeavat toisistaan, joten ihanteet eri puolilla maailmaa poikkeavat toisistaan muun muassa turkin värin, pään muodon ja korvien sijainnin suhteen.

mukaillen /  https://www.suomenvenajansiniset.fi/rus.php